26.1.2012

Tämän vuoden ensimmäinen päivitys on surullisimmastakin surullisin :(

Peppi on koko ikänsä sairastellut erilaisia tulehduksellisia juttuja ja sen lisäksi sen iho on ollut huonossa kunnossa. Atopia ja krooninen hiiva. Viimeisimpänä episodina Peppille tuli jokin mysteerinen tulehdus nenäonteloon ja sieltä huuhdottiin keppimurskaa (?) pois, tulehdus ei kuitenkaan rauhoittunut, ja 45 antibioottipäivän jälkeen iho alkoi olla finaalissa. Iho oli kauttaaltaan kosketusarka ja koira onneton. Kipujakin sillä oli, mutta kipulääkkeet olivat pois käytöstä niistä aiheutuvien veriripulien vuoksi. Raskaista hiivahoidoistakaan huolimatta Peppi ei ottanut toipuakseen ja elämänilokin alkoi olla kortilla. Jatkuva kutina on varmasti aiheuttanut omalta osaltaan myös käyttäytymisongelmia sille, vaikka ei luonne helpoimmasta päästä muutenkaan ollut. Peppi oli jopa kotioloissakin ajoittain ahdistunut ja sille tuli kummallisia pelkotiloja. Suurinta rakkauta on päästää irti silloin kun sen aika on. Toistaiseksi elämäni vaikein päätös. Niin mielellään, niin mielellään olisin Peppin luonani pitänyt. Upottanut sormeni sen turkkiin, halinut ja rutistanut. Terveeksi en sitä vain saanut ja näin raskas tehtäväni oli päästää rakas pois. Taivaassa on hyvä olla, taivaassa on paljon peltoja joissa jahdata variksia. :(

Peppi oli suuri, näkyvä ja kuuluva persoona joka jätti ison aukon arkeemme ja sydämeeni. Vain harva pääsi läheltä näkemään Peppin parhaimpia puolia.

Minulla on ihan valtava ikävä!

Snowpaw Purple Angel

31.5.2004-10.1.2012

Peppi, Pepponen, Pemppari, Pemböle, äitin kultatyttö

Et ole poissa, olet sydämessä

Taivaassa ei ole kutinaa, kipuja eikä murheita

Taivaassa on turvallista ja hyvä olla

Taivaassa on paljon iloisia juoksukavereita,

jotka ihastelevat kuinka taitava olet

Taivaassa olet vapaa

Tiedän, että pidät silmällä meitä sieltä

Opin sinulta niin paljon, ennen kaikkea rakastamisesta

Peppiä suuresti rakastaen ja kaivaten

Heidi ja Milla

Äiti, Isä, Ville ja Henna

lukuisat ystävät

Sitten iloisempiin uutisiin..

Viime vuoden puolella on jäänyt uutisoimatta Rillan taitavuutta jälleen. Rillaa voi nyt tituleerata TK1 RTK1 Peppermill´s Embiria. Jälkimmäinen tunnus siis rallytokosta. Huippua! Hienoa tytöt!

Tämän vuoden puolella Milla ehti jo käväistä Turku KV:ssä hakemassa itselleen VET3 tuloksen EH:lla. Arvostelu oli ihan Millan näköinen. Sanomista tuli niin päänlinjoista kuin tällä kertaa myös kropan alla olevista takajaloista. Aivan totta, sitä itsekin viime aikoina olen katsellut ja Milla kävikin jo kertaalleen hierojalla ja nyt on uusi aika tilattuna josko jumitus saataisiin pois. Näyttelypaikalle päästyämme ja sain koiran juuri häkkiin, tuli yksi suloinen tyttö kysymään Millaa lainaan Junior Handler-kehään. Pikainen koiran harjaus ja menoksi! Ilo oli molemmin puolinen, harmi ettei menestystä tällä kertaa tullut, olisin niin toivonut sitä tytön puolesta. Itse rotukehän puolella Millan handlasi jälleen kerran oma JH-tyttömme Liisa. Liisa sai Millan esiintymään kauniisti jälleen kerran. Kiitos Liisalle!

Mikäli Milla pysyy turkissaan, käydään näyttelyissä myös tulevana kesänä. Tarkemmin en ole vielä katsellut missä ja milloin sillä veljeni naimisiinmeno ruuhkauttaa alkukesän :)))